Uutiset
/images/02_KUVITUSKUVAT/ylpeys18.jpg

 

Härkäpaitojen pistetilille tarttui toukokuun kuudessa pelissä kuusi sarjapistettä. Pelissä on pelinjohtaja Mikko Vainiopään mukaan nähty paljon hyviä elementtejä, joiden päälle rakentaa tulevaa.

Kossu aloitti kautensa 13. toukokuuta, kun Sotkamon Jymy vieraili Sähkökoje Areenalla. Jymy korjasi avauspelistä voiton matkaan jaksoin 1-0, mutta seuraavassa pelissä Pattijoella Kossun voittotilikin saatiin jo avattua, kun vierasreissulta irtosi kaksi pistettä supervuoron kautta.

Sittemmin tuli tappiot kärkiseuroille Kouvolan Pallonlyöjille (0-2) ja Vimpelin Vedolle (1-2), jolta irtosi kuitenkin yksi piste. Imatran reissulta matkaan tarttui yksi piste ja Seinäjoelta viime sunnuntaina tuli kauden toinen voitto jaksoin 2-1.

- Kotipeli Kouvolaa vastaan oli meiltä vaisu esitys, mutta Kouvola on tällä hetkellä kovassa kunnossa. Katsoin Kouvola-Sotkamo-pelin ja Sotkamo näytti yhtä pehmoiselta kuin mekin Kouvolaa vastaan, härkäpaitojen pelinjohtaja Mikko Vainionpää sanoo.

Toukokuun viimeinen peli pelattiin Seinäjoella viime sunnuntaina. Ensimmäinen jakso kääntyi härkäpaidoille juoksuin 2-1, mutta toisen seinäjokelaiset voittivat puolestaan juoksuin 2-1. Supervuorossa Jere Dahlström löi kuitenkin ratkaisevan juoksun, jonka toi Otto Kauppinen.

- Ulkopeli oli lähes täydellistä, mutta harhaheitolla annettiin heille ensimmäisellä jaksolla yksi varmasta palosta. Toisella jaksolla JymyJussit sai kaksi. Siinä oli heillä edessä vaikein tilanne, ykköstilanteen purku, jossa toisesta piti tulla palo ja toisesta helppo koppi, mutta he saivat sen jälkeen juoksun, Vainionpää harmittelee.

Toisella jaksolla oli tarjolla myös täysi pistepotti. Neljännen aloittavalla 2-1-tilanteessa härkäpaidat loivat kärjestä palottoman ajon, jonka jälkeen kotiutuksia päästiin yrittämään kolmesti, mutta tasoitusjuoksua ei pystytty lyömään.

- Kun on noin hyvä lyöntikeli ja vastustaja saa kaksi juoksua, niin olisi kyllä pitänyt pystyä puristamaan itsekin enemmän juoksuja sisällä. Oikeita lyöntejä kuitenkin yritettiin. Keskelle taakse saatiin 4-5 hyvää tarjousta. Muutama meni takalaittomaksi ja muutama saatiin kiinni. Aineksia oli enempäänkin, Vainionpää summaa.

Seinäjoelta voitto tuli lähinnä ulkopelin ansiosta, sillä sisäpeliin jäi toivomisen varaa puolin ja toisin. Ulkopeliä johti jälleen erinomaisesti Juho Hakomäen ja Ville-Veikko Ollin poissa ollessa lukkariksi noussut Aapeli Suvisalmi, joka poltteli seinäjokelaisten etenijöitä muutamaankin otteeseen.

- Mistään muusta joukkueesta ei löydy tuollaista kaveria kuin Suvisalmi on. Käsittämätön jätkä ja kentän paras pelaaja, vaikka sisällä peli ei pyörinyt niin, että hän olisi päässyt paljonkaan mailan varteen, Vainionpää kehuu.

Tasaisuuden löytäminen tulevien viikkojen teemana

Härkäpaitojen ulkopeli on ollut pääsääntöisesti erittäin hyvällä tasolla, mutta vuorojen sisällä tapahtuneet uinahdukset ovat toisinaan maksaneet kallista hintaa. Pääsääntöisesti ulkopelissä nähdyt elementit ovat kuitenkin voittavia ja voivat kantaa pitkälle.

- Kuusi peliä on pelattu ja noin 50 kertaa olemme olleet ulkona räpylä kädessä. Niistä noin 40 vuoroa on mennyt nollilla. Haaste on ollut yleensä se, että kun tulee yksi tai kaksi annettua, niin sitten niitä on voinut tulla helposti perään vielä 4-6. Pelaaminen on vähän haastavaa, jos annetaan se neljä juoksua yhdessä vuorossa varsinkin, jos se tilanne osuu heti pelin alkuun, Vainionpää sanoo.

Tulevien viikkojen aikana peliin halutaan hioa lisää varmuutta.

- Suoritusvarmuus sisällä ja ulkona pitää saada kuntoon. Idea on ollut oikea ja pelisysteemi on mielestäni ihan hyvä. Kun suoritusvarmuus saadaan sille tasolle, että se kestää koko pelin, niin silloin kaatuvat isommat ja pienemmät joukkueet, Vainionpää uskoo.

- Jos pitäisi antaa joukkueelle, johon lasken myös itseni, kouluarvosana alkukaudesta, niin se olisi ehkä tällä hetkellä 6,5. Jos saadaan se hilattua sinne kasiin, se tarkoittaa sitä, että juhannuksena pinnoja on aika paljon enemmän kuin nyt, pelinjohtaja sanoo.

Tällä hetkellä Kossun keräämät kuusi pistettä riittävät sarjataulukossa yhdeksännelle sijalle, tasapisteihin kahdeksannella sijalla olevan Mansen kanssa.

- Tuon verran on nyt pisteitä. Niitä voisi olla enemmänkin, mutta voisi toki olla myös vähemmänkin, Vainionpää muistuttaa.

- Hyvällä tiellä ollaan. Juhannukseen mennessä on aika monta tärkeää peliä. Kolmen pinnan voittoa ei saatu vielä Seinäjoelta, mutta toivottavasti siinä onnistutaan torstaina. Parin viikon päästä sarjataulukko alkaa paremmin näyttämään, ketkä ovat tällä kaudella vahvoja ja ketkä eivät, hän jatkaa.

Kossu pelaa seuravan kerran torstaina, kun Kankaanpään Maila saapuu vierailulle Sähkökoje Areenalle. Tuolloin viuhkaa pitelee Vainionpään sijaan Jukka Latvala. Vainionpää istuu katsomossa sunnuntaina Seinäjoella saadun keltaisen kortin myötä.

- Jukka on viuhkassa torstaina ja minä jännitän katsomossa. Koitan auttaa sieltä minkä pystyn, Vainionpää naurahtaa.

Kossulla on sairastuvalla tällä hetkellä Ville-Veikko Olli ja Tony Latvala. Molemmat ovat kuntoutumassa peleihin mahdollisesti jo torstaina. Pitkäaikaisesta loukkaantumisesta toipuvan Hakomäen paluu kokoonpanoon ei näytä todennäköiseltä lähiviikkoina.


Kossu pelaa ennen juhannustaukoa seuraavasti:

To 02.06. Koskenkorvan Urheilijat – Kankaanpään Maila / Klo 18.000

Su 05.06. Sotkamon Jymy – Koskenkorvan Urheilijat / Klo 16.00

Ti 07.06. Koskenkorvan Urheilijat – Kiteen Pallo / Klo 18.00

Pe 10.06. Koskenkorvan Urheilijat – Imatran Pallo-Veikot / Klo 18.00

Su 12.06. Manse PP – Koskenkorvan Urheilijat / Klo 17.00
(HUOM! Pelataan Vaasassa)

To 16.06. Seinäjoen JymyJussit – Koskenkorvan Urheilijat / Klo 18.00

La 18.06. Koskenkorvan Urheilijat – Pattijoen Urheilijat / Klo 16.00

Ke 22.06. Koskenkorvan Urheilijat – Manse PP / Klo 18.00

Tervetuloa seuraamaan otteluita Sähkökoje Areenalle!


 


 Kouvolan Pallonlyöjiä edustava Kossu-kasvatti Matti Latvala sai tänään Koskenkorvalla täyteen 500 pelattua Superpesis-ottelua.

Hänen uransa pääsarjatasolla alkoi vuonna 2001, kun kutsu kävi härkäpaitaan vierasotteluun Haminaan 10.07.2001. Tuolloin jokeripaidassa pelanneelle Kossu-kasvatille ei vielä tullut tilastomerkintöjä, mutta sittemmin hän on kahminut palkintokaappiin viisi SM-hopeaa ja kolme SM-pronssia. Hänet on nähty Itä-Länsi-ottelussa yhteensä kahdeksan kertaa.

- Kyllähän tuo ottelumäärä aika iso on. Silloin nuorena poikana aloitellessa en olisi ikinä uskonut, että pelejä tulee näin paljon. Aluksi oli tavoite, että pääsisi edes pelaamaan Superpesistä, Latvala naurahtaa.

- Reilu 20 vuotta on nyt mennyt. Niin hölmöltä kuin se kuulostaakin, niin aika on mennyt tosi nopeasti. Muistan kuin eilisen päivän, kun soitettiin Haminaan ensimmäiseen peliin, hän muistelee.

Viimeksi Latvala pelasi härkäpaidassa kesällä 2008, jonka jälkeen hän on siirtynyt pelaamaan Kymenlaaksoon ja Itä-Suomeen. Koskenkorvalla hän on kuitenkin päässyt pelaamaan joka kesä vierasjoukkueen paidassa. Sähkökoje Areenalla on edelleen hänelle erityinen merkitys.

- Oli kyllä kiva sattuma, että tämä pelimäärä tuli täyteen täällä, Latvala sanoo.

- Tänne on aina mukava tulla pelaamaan. Katsomossa on paljon tuttuja. Monia tuttuja ja kavereita näkee todella harvoin, kun asuu toisella puolella Suomea, mutta täällä heitä näkee. Kyllä tässä päivässä oli kuitenkin parasta, että kolme pistettä saatiin plakkariin, Latvala kuittaa.

Tasaisen vauhdin taulukolla Matti ohittaa pelimäärissä tällä kaudella veljensä Jukan, mikäli loukkaantumisia ei tule. Nykyinen Kossun pesisjaoston puheenjohtaja pelasi urallaan 517 Superpesis-peliä. Pelimääristä ei ole veljesten välillä keskusteltu ja Matti vakuuttaa, että näin asia on jatkossakin.

- En tiennyt Jukan pelimäärää. Pari päivää sitten hän sanoi puhelimessa, että menetkös nyt ohi. Sanoin, että en tiedä, mutta ilmeisesti menen, Latvala kertoo.

- Emme ole koskaan kilvoitelleet keskenämme. Jukka pelasi huikean urana aikanaan. On ollut kiva seurata sitä ja on ollut etuoikeus, että perheestä on löytynyt hänenlaisensa pelimies, joka on pysynyt auttamaan ja jota on vainut vähän matkiakin, Latvala kiittelee.

Kossu onnittelee Mattia hienosta saavutuksesta!


Suomen Baseball U12 maajoukkue on valittu. Noin 40 pelaajaan ryhmästä valittiin lopulta 18 poikaa Wienin EM-karsintaturnaukseen 5-9.7.2022.

Karvonen ja Kangastupa

Koskenkorvan Urheilijoissa E-pojissa pesäpalloa pelaavat alajärvinen Joona Kangastupa ja seinäjokinen Kasper Karvonen ovat mukana tässä ensimmäisessä Baseball juniorimaajoukkueessa. Päävalmentaja Riku Katajamäki valitsi joukkueeseen pelaajia kaikkiaan kymmenestä eri seurasta. Karvonen ja Kangastupa ovat ilmeisesti vuonna 1945 perustetun kyläseuran ensimmäiset maajoukkueeseen valitut urheilijat.

Kangastuvan vahvuutena on kova heittokäsi sekä tarkka syöttö. Hän taistelee varmasti myös joukkueen syöttäjien ja catcherin pelipaikoita. Karvosen vahvuutena on kova lyönti ja hän on myös ulottuva etukenttäpelaaja.

Kahden kuukauden päästä pelattavaan EM-karsintaturnaukseen osallistuvat Iso-Britannia, Liettua, Kroatia, Slovenia, Puola ja Suomi. Alunperin turnaukseen oli ilmoittautunut myös Venäjä, Valko-Venäjä sekä Ukraina. Näiden osallistuminen todennäköisesti peruuntuu.


 

1990-luku oli Koskenkorvalla pääasiassa Ykköspesiksen vuosikymmen, mutta taustoilla tapahtui paljon. Joukkueen oma stadion nousi vihdoin Koskenkorvan kylälle 1990-luvun lopulla.

Tämän historianurkan osan olisi voinut otsikoida myös sanoin ”Oodi talkootyölle”. Koskenkorvan kyläseura nousi syksyllä 1990 Ykköspesikseen, joka oli jälleen yksi merkki laadukkaasta työstä Koskenkorvan Urheilijoissa. Monet juhlitut (ja juhlimattomat) sankarit ovat tehneet kuitenkin työtä seuran kehittämisen eteen taustoilla, jotta nykyinen Superpesis-aikakausi on ollut seurassa ylipäätään mahdollinen.

Seurahistorian kannalta kenties keskeisin projekti käynnistyi vuonna 1996, jolloin Kossu pelasi ottelunsa vielä Ilmajoella. Härkäpaidat olivat olleet ilmajokelaisen pesäpalloilun ykkösseura jo vuosien ajan, mutta pelit pelattiin edelleen kylän ulkopuolella, sillä kenttäolosuhteet eivät olleet kunnossa.

Kenttäprojektin pääveturina toimi vuonna 2017 edesmennyt Antti Alho, joka on ollut yksi Kossun historian merkittävimmistä yksittäisistä hahmoista. Talkootyötuntien lisäksi hänen yrityksensä Ilmajoen Sähkökoje Oy on ollut härkäpaitojen pääyhteistyökumppani vuosikymmenten ajan, ja on sitä tänäkin päivänä. Koskenkorvan pesäpallostadion tunnetaan nimellä Sähkökoje Areena (vuodesta 2011 saakka). Aiemmin stadion tunnettiin muun muassa Kossu Iskee Areenana.

Ottelut haluttiin siirtää viimeinen Ilmajoen keskustasta seuran kotikonnuille Koskenkorvalle, mutta edessä oli merkittävä ongelma: joukkue tarvitsisi riittävän laadukkaan kentän. Stadionin rakentaminen ei ole koskaan helppo ja yksinkertainen projekti, mutta vielä haastavammaksi tilanteen teki se, että pohjatonta kassaa ei ollut projektia varten olemassa.

kentta

Nykyisen pesisstadionin tilalla oli vielä 1990-luvun puolivälin jälkeen metsää, joka kuitenkin katosi pikavauhtia, kun maapläntti saatiin vuokrattua kunnalta viideksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja lupa töiden aloittamiselle myönnettiin. Joitain toimia jouduttiin ulkoistamaan, esimerkiksi kaivuutöitä, mutta suurelta osin Koskenkorvan pesisstadion nousi paikalleen kökällä. Myös hiekkatekonurmi jouduttiin luonnollisesti ostamaan.

Kunnalta ja urheilujärjestöiltä saatiin lopulta tukisummia, joilla kentän teon pakollisia menoja rahoitettiin. Lopulta stadion nousi vielä saman vuoden aikana ja katsomot saatiin kasaan heti seuraavalle vuodelle 1997. Vuosien varrella stadionia on paranneltu ja kehitelty modernimpaan suuntaan, ja esimerkiksi hiekkatekonurmi on uusittu ja VIP-katsomot rakennettu.

Koskenkorvan pesäpallostadion on monella tapaa uniikki. Se on suomalaisittain hyvin poikkeuksellinen jo siksi, että se stadionin omistaa Koskenkorvan Urheilijat. Suomessa isommat areenat ovat pääasiassa julkisessa omistuksessa tai muun tahon omistuksessa.

Koskenkorvalla suurin osa töistä on tehty vuosien ajan talkoilla ja vapaaehtoisvoimin. Se on ollut voimavara, joka on pitänyt pienen kyläseuran pystyssä ja mahdollistanut pelaamisen Superpesiksessä. Tässä kesken tarinan Kossu haluaa kiittää vielä kaikkia, jotka ovat olleet tai ovat edelleen mukana osana härkäperhettä. Olette ensiarvoisen tärkeä osa seuran toimintaa!

Ensimmäiset vuodet Ykköspesiksessä taisteltiin sarjapaikan säilymisestä

Kossu lähti tahkoamaan taivaltaan Ykköspesiksessä vuonna 1991 lähes samalla kokoonpanolla, jolla se nousi Suomensarjasta Ykköspesikseen vuotta aiemmin. Kausi alkoi kahdella tappiolla, mutta hiljalleen voittojakin alkoi tulemaan tilille. Kauden loppusijoitus oli seitsemäs, jolla sarjapaikka säilyi kirkkaasti.

Vuodelle 1992 Ykköspesis laajeni aiemman vuoden 12 joukkueesta 14 joukkueeseen. Sarjajärjestelmä muuttui niin, että yhdeksän parasta säilyttivät sarjapaikkansa suoraan, sijoilla 10-13 olevat karsivat ristiin sarjapaikan säilymisestä ja viimeiseksi jäänyt joukkue putosi suoraan. Kossu jäi runkosarjassa sijalle 11, jääden kolme pistettä yhdeksännestä sijasta.

Paras kolmesta -järjestelmällä pelatuissa putoamiskarsinnoissa tuli vastaan sijalle 12 runkosarjassa yltänyt Kuusankosken Puhti, joka jäi vain pisteen päähän härkäpaidoista runkosarjassa. Tärkeällä hetkellä Kossu oli kuitenkin iskussa ja kaatoi ensimmäisessä ottelussa Kuusankosken vieraissa juoksuin 7-2 ja viikkoa myöhemmin kotona Ilmajoella lukemin 9-4. Näin ollen sarjapaikka säilyi myös kesälle 1993.

Vuosina 1993 ja 1994 Kossu sijoittui Ykköspesiksessä seitsemänneksi, säilyttäen sarjapaikkansa selkeästi. Vuonna 1994 Kossu voitti silloisen Ykköspesiksen loppusarjan, johon menivät alkusarjan seitsemän heikointa joukkuetta.

Ensimmäistä kertaa Superpesiksen porteille

Kesällä 1995 Kossu selviytyi ensimmäisen kerran Ykköspesiksen nousukarsintoihin jälleen uudistetun sarjajärjestelmän turvin. Tällä kaudella Ykköspesiksen runkosarjan voittaja nousi suoraan Superpesikseen, ja sijoille 2-5 jääneet pelasivat keskenään karsinnat, joissa oli luvassa paikka Superpesikseen.

Seurahistorian ensimmäisessä nousukarsinnassa Kossu kohtasi Haminan Palloilijat. Ottelusarja aloitettiin Haminassa, jossa Kossu onnistui yllättämään isäntäjoukkueen ensimmäisellä jaksolla lukemin 5-4. Tuo jaksovoitto jäi kuitenkin ainoaksi, sillä Hamina käänsi ottelun edukseen supervuorossa ja voitti vieraissa Ilmajoella jaksoin 2-0.

Seuraavana kesänä kuviot muuttuivat, ja nousukarsintoja seuranneena kesänä härkäpaidat pääsivät pelaamaan uudella stadionilla. Kesällä 1996 Kossu jäi pisteittä vain neljä kertaa, mutta se voittikin sarjassa neljänneksi vähiten pelejä suoraan jaksoin 2-0. Supervuoroihin venyneet pelit takasivat kuitenkin härkäpaidoille riittävästi pisteitä, jotta joukkue selvisi jälleen nousukarsintoihin ennen Ulvilan Pesä-Veikkoja paremman piste- ja jaksoeron turvin.

Tällä kertaa myös tulos oli parempi kuin vuosi aiemmin, sillä Kossu voitti nousukarsinnassa Riihimäen Pallonlyöjät. Kossu haki runsasjuoksuisessa pelissä ensin 2-0 (17-10, 16-4) voiton Riihimäeltä ja nappasi supervuoron kautta voiton kotikentällään jaksoin 2-1 (3-5, 5-3, 4-1). Tämä tarkoitti sitä, että Kossu pääsi ensimmäistä kertaa historiassaan karsimaan Superpesis-joukkueen kanssa pääsarjatason paikasta.

Kossun vastustajaksi asettui Superpesiksessä kolmanneksi viimeiseksi jäänyt Haminan Palloilijat, joka nousi vuotta aiemmin Ykköspesiksestä Superpesikseen. Sarja alkoi Kossun kannalta mainiosti, sillä härkäpaidat pystyivät kaatamaan Haminan kahdessa ensimmäisessä pelissä.

Ottelut aloitettiin Ykköspesisjoukkueen kotikentältä, tässä tapauksessa Koskenkorvalta. Ensimmäinen ottelu oli todella tasainen, ja Hamina otti nimiinsä ensimmäisen jakson. Toisella jaksolla Kossu kuitenkin pystyi taistelemaan 10-7-voiton. Supervuoron päätyttyä tasan 2-2, jäi ratkaisu kotiutuslyöntikilpailuun, jossa Kossu oli parempi juoksuin 3-1. Näin Kossu oli kaatanut ensimmäistä kertaa historiassaan Superpesiksessä pelaavan joukkueen.

Toisessa osaottelussa Kossu teki ryöstöretken Haminaan, kun tuliaisina reissulta oli 1-0 (4-2, 2-2) voitto Vallikentältä. Tässä vaiheessa historian ensimmäinen Superpesis-paikka oli enää yhden otteluvoiton päässä, mutta sitä härkäpaidat eivät vielä tässä vaiheessa pystyneet ottamaan. Kolmanteen otteluun kotikentälle oli saapunut 1230 katsojaa, joka oli tuossa vaiheessa seuran uusi yleisöennätys.

Runsaslukuinen yleisö joutui kuitenkin todistamaan haminalaisten voittoa jaksoin 2-0. Lähimpänä Superpesistä Kossu kävi ottelusarjan neljännessä pelissä, kun härkäpaidat venyttivät ottelun supervoroon. Hamina oli kuitenkin jatkopalloilla selkeästi parempi ja vei supervuoron nimiinsä juoksuin 3-0. Viidennessä ja ratkaisevassa pelissä Koskenkorvalla HP oli jälleen parempi jaksoin 2-0 ja voiton myötä sai pitää paikkansa Superpesiksessä.

Vielä ei ollut siis Kossun aika nousta, mutta supervuorovoiton päässä se tällä kertaa oli.

Seuraavassa osassa käsittelemme Kossun vaiheita vuosituhannen taiteessa, kun seura onnistui lunastamaan paikkansa Superpesiksessä ensimmäistä kertaa!


Kossun sarja-avaukseen on aikaa enää vajaat kolme viikkoa. Edessä on viimein rutistus ennen runkosarjan starttaamista.

Kossu pääsi palamaan ulkoharjoitteluun pääsiäisleirin aikana ja tällä hetkellä näyttää, että suuremmat takatalvet on selätetty. Vielä kuitenkin saattaa tulla hyytäviäkin kelejä, joka tuo omat haasteensa ennen kautta pelattaviin harjoitusotteluihin.

Härkäpaitojen on määrä matkustaa tulevana lauantaina (30.04.) Kinnulaan, jossa edessä on ensimmäinen ulkona pelattava harjoitusottelu Pattijoen Urheilijoita vastaan. Tällä tietoa ottelu pelataan, mutta keliolosuhteita seurataan päivä päivältä.

- Kelit eivät toki näytä kovinkaan romanttisilta tällä hetkellä, mutta jos ei aivan mahdoton keli ole, haluamme pelin totta kai pelata. Viikon aikana selviää, mihin suuntaan siinä mennään. Viimeksi Kinnulan harjoituspeli peruuntui pari vuotta sitten muistaakseni kelin vuoksi, joten toivotaan, että nyt ei käy samoin, pelinjohtaja Mikko Vainionpää kertoo.

Lisäksi ohjelmassa ennen kauden alkua ovat harjoituspelit kotikentällä Seinäjoen JymyJusseja (04.05.) ja Vimpelin Vetoa (07.05) vastaan. Pääpaino kautta edeltävän parin viikon aikana on kuitenkin hioa lyöntipeliä kuntoon.

- Idea on varsinkin mailan varressa saada mahdollisimman paljon perustoistoja. Lyöminen on taas erilaista nyt, kun on taivas taustalla, eikä ole kiintopisteitä samalla tavalla kuin hallissa tai verkkoon lyödessä, Vainionpää kertoo.

- Peli-idea on nyt talven peleissä saatu jiiriin ja joka mies tietää, miten haluamme pelata. Välillä se on onnistunutkin. Nyt alkaa tiivis sarjakausi. Seuraava vapaa viikonloppu on juhannuksena ja sitä seuraava joskus syksyllä, hän jatkaa.

Talvikauden aikana sairastelut ja pienet loukkaantumiset vaivasivat härkäpaitoja, mutta kauden kynnyksellä terveystilanne näyttää hyvältä. Pitkäaikaisemmista vaivoista kärsinyt Jere Dahlström palasi joukkueen edellisellä leirillä jälleen joukkueen matkaan.

- Jerelle tehtiin vähän vuosihuoltoa polveen, mutta hän oli viimeksi mukana leirillä ja löi muiden mukana. Jos ei tule takapakkeja, hän on kauden alussa pelikunnossa. Hakomäki (Juho) on tällä hetkellä ainut, joka ei ole pelikunnossa kauden alkaessa.

- Meitä riivanneita jalkavaivoja on nyt saatu karsittua ja tällä hetkellä terveystilanne näyttää ihan hyvältä.

Kossu kohtaa kauden ensimmäisessä Superpesis-ottelussa Sotkamon Jymyn 13. toukokuuta kello 18.00 Sähkökoje Areenalla. Talvikausi on tehty joukkueena hyvin töitä ja pian on aika tuoda tehty työ käytäntöön sarjapeleissä.

- Töitä on tehty koko talvi ja kaksi härkäsydämellä varustettua miestä on tullut takaisin joukkueeseen. Kentällä tullaan esittämään vauhdikasta peliä ja toivotaan, että koronan jälkeen yleisö löytää takasin katsomoon. Uskallan luvata, että meiltä nähdään sellaista peliä, jota on mukava katsella, Vainionpää lupaa.

Kossu pelaa ennen kautta kolme kauteen valmistavaa harjoituspeliä. Tiedotamme tarkemmin kotipeleistä myöhemmin.

La 30.04. Klo 13.00 (Pelataan Kinnulassa!)
Koskenkorvan Urheilijat – Pattijoen Urheilijat

Liput: 10€/5€ (alle 12-vuotiaat ilmaiseksi)

Lisätietoja:
Screenshot 2022 04 25 at 13 21 21 KiKi Pesis Facebook

Ke 04.05. Klo 18.00 (Sähkökoje Areenalla)
Koskenkorvan Urheilijat – Seinäjoen Jymy-Jussit

La 04.07. Klo 15.00 (Sähkökoje Areenalla)
Koskenkorvan Urheilijat – Seinäjoen Jymy-Jussit

Alakategoriat

KOSSUSUPER @ INSTAGRAM