Uutiset
/images/02_KUVITUSKUVAT/ylpeys18.jpg

Koskenkorvan Urheilijat isännöi isoa E-poikien kutsuturnausta Seinäjoki-Areenassa tulevana viikonloppuna 26-27.3.2022.
Turnauksessa on mukana 20 joukkuetta ja noin 250 pelaajaa ympäri Suomea, 8 kilpasarjassa ja 12 pelisarjassa. Kaikkiaan turnauksessa pelataan 51 vajaan tunnin kestävää ottelua. Turnauksen kilpasarjan finaali pelataan su klo 14.30.
- Kilpasarjassa Espoo, Kouvola, Sotkamo, Vaasa, Loimaa, Kankaanpää, Koskenkorva ja Pori mittelevät turnausvoitosta. Etukäteen ajateltuna Suomen kärkikymmeniköstä turnauksesta puuttuvat ainoastaan Oulu, Joensuu, Kitee ja Kerava. Kilpasarja on erittäin kovatasoinen ja luvassa on varmasti tasokkaita otteluita. Turnauksessa Kankaanpää ja Kouvola lähtevät hienoisena ennakkosuosikkina matkaan, mutta turnausvoittaja voi olla mikä tahansa muukin joukkue kahdeksikosta, toteaa turnauksen järjestäjistä Jani Karvonen kilpasarjan tasaisuudesta.
Pelisarjassa on neljä joukkuetta Seinäjoelta sekä yksi joukkue Eurajoelta, Kouvolasta, Sotkamosta, Kuopiosta, Kempeleestä, Koskenkorvalta, Kankaanpäästä sekä PuMu/Roihu/AA/Luja pelaajien yhdistelmäjoukkue DAP-Team. Kuopio ja Kempele ovat etukäteen vahvimpia pelisarjassa. Otteluita jokaiselle joukkueelle tulee lauantaina kolme ja sunnuntaina kaksi. Lauantai-illalla pelaajat nauttivat jälkipeleistä ja yhteisestä illasta Duudsonit Activity Parkissa.
Otteluita pelataan samanaikaisesti poikittain kolmella kentällä la 8.30-18.30 ja su 8.30-15.30. Tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy.
Turnaus on yksi Koskenkorvan Urheilijoiden pesäpallo 100 vuotta juhlavuoden tapahtumia!

 1970-luku ei ollut järin hohdokas koskenkorvalaisessa pesäpallossa. Suurin osa vuosikymmenestä kului piirisarjassa ja perussarjassa, mutta vuosikymmenen loppua kohti myös edustusjoukkue alkoi jälleen nostaa päätään. Kesällä 1979 Kossu pelasi jälleen maakuntasarjassa kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Koskenkorvalaisen pesäpallon uutta tulemista ryhdyttiin rakentelemaan vuonna 1979, kun joukkue palasi maakuntasarjaan. Ensimmäisen kauden kammo selätettiin tällä kertaa ja Kossu sijoittui sarjassa viidenneksi, ollen kaukana putoajan paikalta. Sarjajärjestelmä oli myös muuttunut niin, että lohkossa pelasi enää kahdeksan joukkuetta ja sarja pelattiin kaksinkertaisena.

Samoihin aikoihin myös ilmajokelainen pesäpallo koki muutoksia. Ilmajoen Kisailijat pelasi viimeisen mestaruussarjakautensa kesällä 1978, josta putosi Suomensarjaan ja samalla vauhdilla kesäksi 1980 aina maakuntasarjaan saakka. Tässä vaiheessa Ilmajoen keskustan ykkösjoukkueeksi muuttui Ilkan Pallo, joka voittikin maakuntasarjan kesällä 1980.

Ilkan Pallon ja Kossun kohtaamisesta muodostuikin jälleen yksi paikallispeli ilmajokelaisen pesäpallon historiankirjoihin. Vaikka IlPa lopulta voitti maakuntasarjan länsilohkon ja nousi tämän jälkeen kolmeksi kaudeksi Suomensarjaan, päättyi Ilmajoen paikalliskamppailu Ilkan Pallon nimiin vain niukasti lukemin 12-11.

Koskenkorvalla pelatussa ottelussa KoU otti johtoaseman kolmannessa vuoroparissa, jossa se pystyi kääntämään 4-0-tappioaseman 6-4-johtoasemaksi. Läpilyöntejä ei tullut, mutta Kossu sai luotua jatkuvasti tilannetta, joiden myötä syntyi myös juoksuja. Samassa vuoroparissa kaksi juoksua löivät Tenho Sillanpää ja Erkki Ylinen, joiden lisäksi lyöntipuuhissa onnistuivat Matti Nurmi ja Sakari Panula. IlPa vastasi kuitenkin viidennessä vuorossa vastaavalla suorituksella ja käänsi tuossa vaiheessa pelin edukseen lukemin 7-9 lyömillään viidellä juoksulla.

Vielä ottelun viimeisessä vuorossa toivonkipinä syttyi, kun IlPan 12-10-johtotilanteessa Ylinen löi kunnarin tyhjään kenttään. Pallo painui puskikkoon, ja IlPan Mikko Vaismaan polttoyritys osui Ilmajoki-lehden jutun mukaan puuhun, ja näin ollen Ylinen sai tuulettaa kunnaria. Enempää juoksuja ei kuitenkaan tullut, joten ottelu päättyi IlPan niukkaan voittoon.

Kossun oli tyytyminen maakuntasarjapeleihin vielä seuraavan neljän kauden ajan. Härkäpaidat suorittivatkin tasaisen vahvasti, ja olivat kausina 1981-1983 nousujohteisesti sijoilla 6, 5 ja 3.

Ilmajoen pesäpallovaltikka siirtyy Koskenkorvalle

Kesällä 1984 Ilkan Pallo palasi Suomensarjasta takaisin maakuntasarjaan, mutta joukkue sijoitettiin luoteislohkoon, kun Koskenkorva pelasi puolestaan länsilohkossa. Näin ollen toistaiseksi viimeiseksi paikallispeliksi jäikin Ilkan Pallon ja Kossun kohtaaminen kesällä 1981 maakuntasarjassa, sillä tämän koommin ilmajokelaisseurat eivät enää samalla sarjatasolla ole pelanneet.

Kesällä 1984 Koskenkorva voittikin länsilohkon, jossa oli joukkueita maantieteellisesti etelämpää kuin aiempina vuosina oli totuttu. Kossu haastoi kauden aikana Harjavallan Jymyn, Ikaalisten Tarmon, Kankaanpään Mailan, Porin Pesä-Karhut, Pomarkun Pyryn, Teuvan Rivakan ja Ylöjärven Pallon. Tästä kavalkadista Kossu oli paras ja nousi syksyllä 1984 Suomensarjaan 17 vuoden tauon jälkeen.

Kossu pyyhki samalla pois maakuntasarjan pölyt, sillä tämän jälkeen KoU:n edustusjoukkue ei ole pelannut Suomensarjaa alempana kertaakaan. Sen sijaan Ilkan Pallo jäi luoteislohkossa seitsemänneksi ja seuran taru jäi viiden kauden mittaiseksi (lukuun ottamatta lyhyttä paluuta maakuntasarjaan 2000-luvun alussa). Jos historiasta etsii tiettyä kohtaa, missä Ilmajoen pesäpallovaltikka siirtyi lopullisesti Koskenkorvalle, se tapahtui syksyllä 1984.

Kossun visiitti Suomensarjaan 1960-luvun loppupuolella oli kyläseuralle saavutus sinänsä, sillä tuolloin joukkue pelasi kaksi ensimmäistä kauttaan toiseksi korkeimmalla sarjaportaalla. Tuolloin parhaaksi sijoitukseksi jäi kuitenkin yhdeksäs sija, jonka joukkue saavutti nousukaudellaan ennen putoamista seuraavalla kaudella takaisin maakuntasarjaan.

Tällä kertaa peli oli kuitenkin toisenlaista ja kesällä 1985 Kossu voitti Suomensarjan heti ensimmäisellä kaudellaan. Kausi alkoi mukavasti viidellä voitolla, ja härkäpaidat kaatoivat matkan varrella muun muassa Jokioisten Koetuksen juoksuin 32-5. Kauden ensimmäinen tappio tuli kuudennessa pelissä, vierasottelussa Vähässäkyrössä, kun Viesti voitti Kossun juoksuin 8-6.

Suomensarjan länsilohkon voitto ratkottiinkin tuolla kaudella Kossun ja Viestin välillä. Kauden ratkaiseva hetki tapahtui heinäkuun lopulla, kun Viesti vieraili Ilmajoella. Vähäkyröläisten voitettua kotipelinsä, täytyi Kossun voittaa oma kotipelinsä. Tähän joukkue myös pystyi ja yli tuhannen katsojan edessä pelatussa ottelusta vähäkyröläiset joutuivat poistumaan 9-5-tappio niskassaan.

Vaikka seuraavassa pelissä tulikin hieman taantumaa ja Kossu hävisi vieraissa Peräseinäjoen Toiveelle, pysyi sarjan piikkipaikka silti selkeästi KoU:n hallussa. Lopulta härkäpaidat ottivat länsilohkosta selkeän voiton ja lunastivat välittömästi nousun sarjaporrasta ylemmäs Ykkössarjaan ensimmäistä kertaa seuran historiassa. Periaatteessa Kossu nousi toista kertaa toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, sillä vielä 1960-luvulla Suomensarja oli toiseksi korkein sarjaporras ennen Mestaruussarjaa.

Maininnanarvoista ilmajokelaisessa pesäpallossa vuodelta 1985 on myös se, että Munakan Urheilijat nousi tuolloin ensimmäistä kertaa maakuntasarjaan. Munakkalaisten joukkue koostui kyläläisistä, höystettynä muutamilla ylistarolaisilla vahvistuksilla. Tässä vaiheessa siis Munakka nousi Ilmajoen pesäpallon kakkosjoukkueeksi Koskenkorvan taakse.

Seuraavassa osassa käsittelemme vuosia 1987-1991, kun Kossu pyrki vakiinnuttamaan paikkansa ykkössarjajoukkueena!

Kossun bingo palaa koronatauolta perjantaina 11.3. ja jatkuu tämän jälkeen normaalisti perjantaisin kello 18.30. Tervetuloa pelaamaan ja voittamaan!


Härkäpaidat nähdään ensimmäistä kertaa tositoimissa puoleen vuoteen, kun tulevana viikonloppuna Kossu pelaa kaksi hallipeliä. Lauantaina Seinäjoella halli-SM-ottelussa vastaan asettuu Seinäjoen JymyJussit ja sunnuntaina Kuortaneella harjoitusottelussa Pattijoen Urheilijat.

Kossun helmikuun toinen leiri käynnistyy perjantaina, kun joukkue kokoontuu viimeisiin harjoituksiin ennen talvikauden ensimmäisiä hallipelejä. Talvikauden pelit on tietoisesti jätetty tänä vuonna keväämmälle, ja tavoitteena on ollut hioa pelikuvioita kuntoon joukkueen omissa harjoituksissa treenien ja pienpelien kautta.

Härkäpaitojen pelinjohtaja Mikko Vainionpää kertoo, että joukkueen tekeminen on näyttänyt hyvältä.

- Treeneissä on ollut erittäin hyvä fiilis. Sopiva kovan tekemisen, keskittymisen ja pienen huumorin sekoitus. Sellaista sen pitää parhaimmillaan ollakin, Vainionpää sanoo.

- Syksyn viimeiset tulijat Tuohisaari (Tuomas) ja Yli-Hirvelä (Veli-Pekka) ovat tuoneet omalla tekemisellään näitä elementtejä, ja koko muu joukkue on myös osoittanut samoja asioita treeneissä, hän jatkaa.

Kossu lähtee hallipeleihin väistämättä pieneltä takamatkalta, sillä viikonlopun aikana kohdattavat vastustajat ovat jo tehneet tulikasteensa talven hallipelien osalta. Tulevissa peleissä päästään näkemään, miten talven aikana hiotut asiat pystytään tuomaan käytäntöön ensimmäisissä peleissä.

- Mielenkiinnolla lähden ensimmäisiin peleihin. Monet muut ovat pelanneet jo useita harjoituspelejä, ja meille voi tulla eteen ensimmäisten pelien ongelmia, vaikka olemme pelanneet ja treenanneet keskenään, Vainionpää myöntää.

- Odotukset ja vaatimuksetkin ovat kuitenkin kovat. Ne asiat, joita olemme treenanneet, pitää näkyä heti ensimmäisestä pelistä lähtien. Pitää olla iloinen ja tuulettelevainen joukkue, mutta myös kova ja keskittynyt. Kun sunnuntaina Pattijoki-peli loppuu, itselläni ja pelaajilla pitää olla takki niin sanotusti tyhjä.

Talvikauden ensimmäinen ottelu on myös virallinen sarjapeli, kun ottelut alkavat JymyJusseja vastaan halli-SM:n alkulohko-ottelulla. Tulos nähdään kamppailun jälkeen, mutta tärkeintä on, että omia pelillisiä asioita saadaan näkymään kentällä.

- Hirveän paljon emme vastustajasta tässä vaiheessa juttele, vaan se on runkosarjan asioita, kun niitä aletaan katsomaan. Keskitymme ainoastaan omaan tekemiseen, pelinjohtaja sanoo.

Ensimmäisten pelien yllä on pieni varjo, sillä tällä hetkellä joukkuetta riivaavat pienet loukkaantumiset ja sairastelut. Lauantaiaamuna selviää, millaisella miehistöllä JymyJussien kaatoon lopulta lähdetään.

- Toivottavasti saamme 12 miestä kasaan. Vähän kaikenlaista on ollut ja harmillista, jos emme pääse näihin kevättalvelle jätettyihin peleihin oikealla orkesterilla. Se on tietynlainen uhkakuva tällä hetkellä, Vainionpää sanoo.


Leikkaushoitoa vaatinut käsivamma pitää Kossun lukkarin sivussa kokoonpanosta ainakin alkukauden.

Härkäpaitojen lukkari Juho Hakomäki loukkaantui viime vuoden elokuun alussa, kun Kossu haastoi Saarikentällä Vimpelin Vedon. Pelin edetessä pahentunut käsivamma pakotti Hakomäen vaihtamaan jokeripaidan päälle, jonka myötä loppukauden lautasen äärellä operoi Aapeli Suvisalmi.

Vammaa lähdettiin kuntouttamaan syksyllä ja aluksi asiat näyttivät menevän hyvin, mutta tilanne kuitenkin paheni off-seasonin edetessä. Joulukuun puolivälissä todettiin, että vamma vaatii leikkaushoitoa ja tilanne voisi olla niinkin huono, että häntä ei nähtäisi tulevana kesänä kentällä lainkaan.

Alun perin tammikuun puoliväliin kaavailtu leikkaus siirtyi lopulta helmikuun puoliväliin, mutta tiistaina lukkarin käsi saatiin viimein operoitua. Ennakkoarviot olivat synkät tulevaa kautta ajatellen, mutta hyvin mennyt leikkaus voi mahdollistaa pelit vielä tulevana kesänä.

- Lääkärit antoivat silloin (elokuussa) 50-50-mahdollisuuden, että käsi voi tulla kuntoon ilman leikkausta. Se ei kuitenkaan tullut ja vasta joulukuussa selvisi, että pitää mennä leikkaukseen, Hakomäki taustoittaa.

- Leikkaus meni hyvin ja kättä saa ruveta kuntouttamaan hiljalleen enemmän ja enemmän. Kuuden viikon päästä teen kontrollikäynnin Kuopioon lääkärin luo ja silloin katsotaan, missä mennään. Sen jälkeen voidaan harkita jotain heitonomaistakin. Arvio on sellainen, että kesä-heinäkuussa voisi olla takaisin pelissä, mutta olen varautunut myös siihen, että menee pidempään tai lyhempään, Hakomäki kertoo.

Hakomäen arki jatkuu koulun ja kuntouttamisen parissa ennen paluuta kentälle. Tieto paluun mahdollisuudesta jo tulevana kesänä sai helpottuneen vastaanoton myös joukkueen sisällä.

- Uutiset olivat erittäin hyvät siinä mielessä, että aluksi näytti sataprosenttisen varmalta, että tulevana kesänä hän ei pysty pelaamaan lainkaan. Hyvällä kuntoutuksella voisi olla mahdollista tulla mukaan joissain vaiheessa kautta. Se on mahtava uutinen, pelinjohtaja Mikko Vainionpää iloitsee.

Kossussa on etsitty aktiivisesti ratkaisua Hakomäen jättämään aukkoon viimeisen parin kuukauden aikana, mutta hallipeleissä joukkue jatkaa olemassa olevalla rosterilla, eikä lukkarivahvistuksia ole kiinnitetty. Härkäpaitojen lukkarina hallipelien ajan toimii muutaman vuoden tauon jälkeen paluun lautaselle tekevä Ville-Veikko Olli.

- On hienoa, että omasta joukkueesta löytyy lukkareita paikkaamaan tilannetta. On aina mukavampi niin päin, että jokainen joukkueeseen liittyvä tuo pelisuorituksen lisäksi mukaan myös oman persoonansa, Vainonpää kiittelee.

Optio mahdollisille lukkarivahvistuksille tulevalle kaudelle pidetään edelleen avoinna.

Kossun harjoituskausi on sujunut muutoin suunnitelmien mukaan, vaikka pieniä loukkaantumisia on ollut ja korona on lyönyt toisinaan jarrua toimintaan.

- Olen tyytyväinen siihen ilmeeseen ja otteeseen, mikä treeneissä on ollut. Mielenkiinnolla etenemme kohti ensimmäistä peliä ja sitten nähdään, miten harjoitellut asiat saadaan vietyä kentälle. Varmasti on sellaisiakin asioita, joita vasta ensimmäinen peli tuo tullessaan. Vaikka kuinka harjoitellaan keskenään ja pelataan pienpeliä, kun nimilappu on selässä, niin tilanne on erilainen, Vainionpää sanoo.

- Haluamme, että ne meidän tärkeimmät pelilliset jutut näkyvät heti ensimmäisessä pelissä ja uskon vahvasti, että näin käy, Vainionpää luottaa.

Kossu aloittaa hallipelinsä ensi viikon lauantaina (26.2.), kun Halli-SM:n alkulohkon ottelussa vastaan asettuu Seinäjoen JymyJussit.

Alakategoriat

KOSSUSUPER @ INSTAGRAM