Uutiset
/images/02_KUVITUSKUVAT/ylpeys18.jpg

 

1990-luku oli Koskenkorvalla pääasiassa Ykköspesiksen vuosikymmen, mutta taustoilla tapahtui paljon. Joukkueen oma stadion nousi vihdoin Koskenkorvan kylälle 1990-luvun lopulla.

Tämän historianurkan osan olisi voinut otsikoida myös sanoin ”Oodi talkootyölle”. Koskenkorvan kyläseura nousi syksyllä 1990 Ykköspesikseen, joka oli jälleen yksi merkki laadukkaasta työstä Koskenkorvan Urheilijoissa. Monet juhlitut (ja juhlimattomat) sankarit ovat tehneet kuitenkin työtä seuran kehittämisen eteen taustoilla, jotta nykyinen Superpesis-aikakausi on ollut seurassa ylipäätään mahdollinen.

Seurahistorian kannalta kenties keskeisin projekti käynnistyi vuonna 1996, jolloin Kossu pelasi ottelunsa vielä Ilmajoella. Härkäpaidat olivat olleet ilmajokelaisen pesäpalloilun ykkösseura jo vuosien ajan, mutta pelit pelattiin edelleen kylän ulkopuolella, sillä kenttäolosuhteet eivät olleet kunnossa.

Kenttäprojektin pääveturina toimi vuonna 2017 edesmennyt Antti Alho, joka on ollut yksi Kossun historian merkittävimmistä yksittäisistä hahmoista. Talkootyötuntien lisäksi hänen yrityksensä Ilmajoen Sähkökoje Oy on ollut härkäpaitojen pääyhteistyökumppani vuosikymmenten ajan, ja on sitä tänäkin päivänä. Koskenkorvan pesäpallostadion tunnetaan nimellä Sähkökoje Areena (vuodesta 2011 saakka). Aiemmin stadion tunnettiin muun muassa Kossu Iskee Areenana.

Ottelut haluttiin siirtää viimeinen Ilmajoen keskustasta seuran kotikonnuille Koskenkorvalle, mutta edessä oli merkittävä ongelma: joukkue tarvitsisi riittävän laadukkaan kentän. Stadionin rakentaminen ei ole koskaan helppo ja yksinkertainen projekti, mutta vielä haastavammaksi tilanteen teki se, että pohjatonta kassaa ei ollut projektia varten olemassa.

kentta

Nykyisen pesisstadionin tilalla oli vielä 1990-luvun puolivälin jälkeen metsää, joka kuitenkin katosi pikavauhtia, kun maapläntti saatiin vuokrattua kunnalta viideksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja lupa töiden aloittamiselle myönnettiin. Joitain toimia jouduttiin ulkoistamaan, esimerkiksi kaivuutöitä, mutta suurelta osin Koskenkorvan pesisstadion nousi paikalleen kökällä. Myös hiekkatekonurmi jouduttiin luonnollisesti ostamaan.

Kunnalta ja urheilujärjestöiltä saatiin lopulta tukisummia, joilla kentän teon pakollisia menoja rahoitettiin. Lopulta stadion nousi vielä saman vuoden aikana ja katsomot saatiin kasaan heti seuraavalle vuodelle 1997. Vuosien varrella stadionia on paranneltu ja kehitelty modernimpaan suuntaan, ja esimerkiksi hiekkatekonurmi on uusittu ja VIP-katsomot rakennettu.

Koskenkorvan pesäpallostadion on monella tapaa uniikki. Se on suomalaisittain hyvin poikkeuksellinen jo siksi, että se stadionin omistaa Koskenkorvan Urheilijat. Suomessa isommat areenat ovat pääasiassa julkisessa omistuksessa tai muun tahon omistuksessa.

Koskenkorvalla suurin osa töistä on tehty vuosien ajan talkoilla ja vapaaehtoisvoimin. Se on ollut voimavara, joka on pitänyt pienen kyläseuran pystyssä ja mahdollistanut pelaamisen Superpesiksessä. Tässä kesken tarinan Kossu haluaa kiittää vielä kaikkia, jotka ovat olleet tai ovat edelleen mukana osana härkäperhettä. Olette ensiarvoisen tärkeä osa seuran toimintaa!

Ensimmäiset vuodet Ykköspesiksessä taisteltiin sarjapaikan säilymisestä

Kossu lähti tahkoamaan taivaltaan Ykköspesiksessä vuonna 1991 lähes samalla kokoonpanolla, jolla se nousi Suomensarjasta Ykköspesikseen vuotta aiemmin. Kausi alkoi kahdella tappiolla, mutta hiljalleen voittojakin alkoi tulemaan tilille. Kauden loppusijoitus oli seitsemäs, jolla sarjapaikka säilyi kirkkaasti.

Vuodelle 1992 Ykköspesis laajeni aiemman vuoden 12 joukkueesta 14 joukkueeseen. Sarjajärjestelmä muuttui niin, että yhdeksän parasta säilyttivät sarjapaikkansa suoraan, sijoilla 10-13 olevat karsivat ristiin sarjapaikan säilymisestä ja viimeiseksi jäänyt joukkue putosi suoraan. Kossu jäi runkosarjassa sijalle 11, jääden kolme pistettä yhdeksännestä sijasta.

Paras kolmesta -järjestelmällä pelatuissa putoamiskarsinnoissa tuli vastaan sijalle 12 runkosarjassa yltänyt Kuusankosken Puhti, joka jäi vain pisteen päähän härkäpaidoista runkosarjassa. Tärkeällä hetkellä Kossu oli kuitenkin iskussa ja kaatoi ensimmäisessä ottelussa Kuusankosken vieraissa juoksuin 7-2 ja viikkoa myöhemmin kotona Ilmajoella lukemin 9-4. Näin ollen sarjapaikka säilyi myös kesälle 1993.

Vuosina 1993 ja 1994 Kossu sijoittui Ykköspesiksessä seitsemänneksi, säilyttäen sarjapaikkansa selkeästi. Vuonna 1994 Kossu voitti silloisen Ykköspesiksen loppusarjan, johon menivät alkusarjan seitsemän heikointa joukkuetta.

Ensimmäistä kertaa Superpesiksen porteille

Kesällä 1995 Kossu selviytyi ensimmäisen kerran Ykköspesiksen nousukarsintoihin jälleen uudistetun sarjajärjestelmän turvin. Tällä kaudella Ykköspesiksen runkosarjan voittaja nousi suoraan Superpesikseen, ja sijoille 2-5 jääneet pelasivat keskenään karsinnat, joissa oli luvassa paikka Superpesikseen.

Seurahistorian ensimmäisessä nousukarsinnassa Kossu kohtasi Haminan Palloilijat. Ottelusarja aloitettiin Haminassa, jossa Kossu onnistui yllättämään isäntäjoukkueen ensimmäisellä jaksolla lukemin 5-4. Tuo jaksovoitto jäi kuitenkin ainoaksi, sillä Hamina käänsi ottelun edukseen supervuorossa ja voitti vieraissa Ilmajoella jaksoin 2-0.

Seuraavana kesänä kuviot muuttuivat, ja nousukarsintoja seuranneena kesänä härkäpaidat pääsivät pelaamaan uudella stadionilla. Kesällä 1996 Kossu jäi pisteittä vain neljä kertaa, mutta se voittikin sarjassa neljänneksi vähiten pelejä suoraan jaksoin 2-0. Supervuoroihin venyneet pelit takasivat kuitenkin härkäpaidoille riittävästi pisteitä, jotta joukkue selvisi jälleen nousukarsintoihin ennen Ulvilan Pesä-Veikkoja paremman piste- ja jaksoeron turvin.

Tällä kertaa myös tulos oli parempi kuin vuosi aiemmin, sillä Kossu voitti nousukarsinnassa Riihimäen Pallonlyöjät. Kossu haki runsasjuoksuisessa pelissä ensin 2-0 (17-10, 16-4) voiton Riihimäeltä ja nappasi supervuoron kautta voiton kotikentällään jaksoin 2-1 (3-5, 5-3, 4-1). Tämä tarkoitti sitä, että Kossu pääsi ensimmäistä kertaa historiassaan karsimaan Superpesis-joukkueen kanssa pääsarjatason paikasta.

Kossun vastustajaksi asettui Superpesiksessä kolmanneksi viimeiseksi jäänyt Haminan Palloilijat, joka nousi vuotta aiemmin Ykköspesiksestä Superpesikseen. Sarja alkoi Kossun kannalta mainiosti, sillä härkäpaidat pystyivät kaatamaan Haminan kahdessa ensimmäisessä pelissä.

Ottelut aloitettiin Ykköspesisjoukkueen kotikentältä, tässä tapauksessa Koskenkorvalta. Ensimmäinen ottelu oli todella tasainen, ja Hamina otti nimiinsä ensimmäisen jakson. Toisella jaksolla Kossu kuitenkin pystyi taistelemaan 10-7-voiton. Supervuoron päätyttyä tasan 2-2, jäi ratkaisu kotiutuslyöntikilpailuun, jossa Kossu oli parempi juoksuin 3-1. Näin Kossu oli kaatanut ensimmäistä kertaa historiassaan Superpesiksessä pelaavan joukkueen.

Toisessa osaottelussa Kossu teki ryöstöretken Haminaan, kun tuliaisina reissulta oli 1-0 (4-2, 2-2) voitto Vallikentältä. Tässä vaiheessa historian ensimmäinen Superpesis-paikka oli enää yhden otteluvoiton päässä, mutta sitä härkäpaidat eivät vielä tässä vaiheessa pystyneet ottamaan. Kolmanteen otteluun kotikentälle oli saapunut 1230 katsojaa, joka oli tuossa vaiheessa seuran uusi yleisöennätys.

Runsaslukuinen yleisö joutui kuitenkin todistamaan haminalaisten voittoa jaksoin 2-0. Lähimpänä Superpesistä Kossu kävi ottelusarjan neljännessä pelissä, kun härkäpaidat venyttivät ottelun supervoroon. Hamina oli kuitenkin jatkopalloilla selkeästi parempi ja vei supervuoron nimiinsä juoksuin 3-0. Viidennessä ja ratkaisevassa pelissä Koskenkorvalla HP oli jälleen parempi jaksoin 2-0 ja voiton myötä sai pitää paikkansa Superpesiksessä.

Vielä ei ollut siis Kossun aika nousta, mutta supervuorovoiton päässä se tällä kertaa oli.

Seuraavassa osassa käsittelemme Kossun vaiheita vuosituhannen taiteessa, kun seura onnistui lunastamaan paikkansa Superpesiksessä ensimmäistä kertaa!

KOSSUSUPER @ INSTAGRAM